Nostolavan historia

Nostolavat syntyivät ihmisten tarpeesta pystysuoraan kuljetukseen, ja ne ovat yhtä vanhoja kuin ihmissivilisaatio. Primitiiviset nostolavat käyttivät painojen nostamiseen perusvoimamenetelmiä, kuten ihmisten, eläinten ja vesivoimaa. Näitä voimamenetelmiä käytettiin laajasti nostolaitteissa ennen teollista vallankumousta.
Muinaisessa Kreikassa Arkhimedes kehitti parannetun köysillä ja hihnapyörillä toimivan nostolaitteen, jossa nostoköydet kiedottiin käämittävien pylväiden ympärille kääntöpyörien ja vipujen avulla.
Vuonna 80 jKr. gladiaattorit ja villieläimet ratsastivat primitiivisillä nostotasoilla Rooman Colosseumin areenan korkeudelle. Keskiaikaisissa tiedoissa on lukuisia hahmoja ihmisistä, jotka vetivät nostolaitteita ja toimittavat erillisiä paikkoja. Tunnetuin niistä on nostolava St. Barlaamin luostarissa Kreikassa. Luostari sijaitsee vuoren huipulla noin 61 metriä maanpinnan yläpuolella. Nostin käyttää koreja tai lastiverkkoja ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen ylös ja alas.
Vuonna 1203 Ranskan rannikolla sijaitsevaan luostariin asennettiin nostolava käyttämällä valtavaa, aasilla toimivaa juoksupyörää, ja kuorma nostettiin kiedomalla köysi valtavan pylvään ympärille.
1700-luvulla maailma astui ensimmäiseen teolliseen vallankumoukseen, ja mekaanista voimaa alettiin käyttää laajalti nostolavoissa kätevämpänä ja tehokkaampana voimana. Tänä aikana nostolavat kehittyivät nopeasti, millä oli tärkeä rooli nostolavan kehittämiselle tulevaisuudessa.
Vuonna 1743 Ranskan Ludvig XV antoi luvan asentaa vastapainoa käyttävän henkilökunnan nostotason Versailles'n yksityiseen palatsiin.
Vuonna 1833 edestakaisin liikkuvaa sauvaa käyttävä järjestelmä nosti kaivostyöläisiä Harz-vuorten alueella Saksassa.
Vuonna 1835 Isossa-Britanniassa sijaitsevaan tehtaaseen asennettiin hihnakäyttöinen nostolava, nimeltään "capstan".
Vuonna 1846 ilmestyi ensimmäinen teollinen hydraulinen nostolava. Sitten muut sähkökäyttöiset nostolaitteet seurasivat pian.
Vuonna 1854 amerikkalainen mekaanikko Otis keksi räikkämekanismin ja esitteli turvallisen nostotason New Yorkin messuilla. Vuonna 1889 eiffel-tornia rakennettaessa asennettiin höyrykäyttöinen nostolava, jonka jälkeen käytettiin hissiä.
Vuonna 1892 rakennettiin Chilen Astillero-vuoren nostolaitteet. Tähän mennessä 15 nostolavaa käyttää edelleen mekaanisia laitteita yli 110 vuoden takaa.
Maailman nostolavan korkein saavutus on nostolava "Gotthard-tunnelissa", joka on parhaillaan rakenteilla Sveitsin Graubündenissä. "Gotthard-tunneli" on maanalainen rautatietunneli Alppien hiihtokeskuksesta muihin Euroopan maihin. Se on 57 kilometriä pitkä ja sen odotetaan valmistuvan ja avautuvan liikenteelle vuonna 2016. "Alpit"-suurnopeusjuna-asemalle, noin 800 metriä maanpinnan yläpuolelle, rakennetaan nostolava, joka ulottuu suoraan maahan. Valmistuttuaan siitä tulee maailman pisin nostolava. Päästyään maahan nostotason kautta matkustajat voivat ottaa Alps Glacier Sightseeing Express -junan ja saavuttaa vuoristokeskuksen kahdessa tunnissa.